hibiscus TunneElämää

ray

nallet

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen RAY:n tukema hanke Tunne-Elämää toteutettiin vuosina 2008-2011.
Hankkeessa paneudutiin muistihäiriöiden ja masennuksen tunnistamiseen ja hoitoonohjausmallin kehittämiseen.
Myös muistioireisen läheisten ja omaishoitajan jaksaminen oli huomion kohteena.

 

Lisätiedot:
Minna Huhtamäki-Kuoppala
p. 0400 99 523

Muistioireiden takana tai ohessa saattaa vointiin ja toimintakykyyn olla vaikuttamassa mielialatekijät. Masennus voi peittää alleen muistioireet ja päinvastoin. Puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa ja myös muisti- ja masennusoireiden tunnistaminen voi olla koulutetullekin henkilökunnalle haasteellista. Muistineuvolan asiakkaiksi saattaa ohjautua henkilöitä, joilla ei ole muistiongelmaa, vaan depressio-oireita. Toisaalta muistisairaille voi sairauden jossain vaiheessa tulla oirekuvaan mukaan masennusoireet. Myös muistioireisen läheisten ja omaishoitajan uupumus voi tulla esiin masennuksena.
Tunnistamisen helpottamiseksi, puheeksi ottamisen keinojen ja joskus hieman kadonneenkin "elämänlangan" pään löytymiseksi olisi oltava keinoja. Näitä keinoja ja toimintatapoja kokeiltiinn ja kehitettiin hankkeessamme, jota toteutetiin Järviseudun ja Kuusiokuntien muodostamalla pilottialueella. Tavoitteena oli, että koko yhdistyksen toiminta-alueelle kehitetään hoitoonohjausmalli.
Hankkeen alkuvaiheessa alueelle muodostettiin kaksi alueellista seutukunnallista projektityöryhmää. Työryhmien ehdotusten perusteella järjestettiin pilottialueille avo- ja laitoshoidon henkilökunnalle koulutuksia muisti- ja masennusteemoista, aiheisiin liittyvistä testistöistä, varhaisesta puuttumisesta ja hoitoon ohjaamisesta. Tilaisuuksia järjestettiin myöhemmin muuallakin kuin pilottialueella.
Hankkeesta tehtiin yleistä valistustyötä, tiedottamista, esitelmiä ja henkilökohtaista palveluneuvontaa ja kokonaisvaltaista tukea-antavaa työtä kotikäynneillä.Lisäksi järjestettiin tilaisuuksia, ryhmiä ja oltiin mukana tempauksissa. Mm. muistikotien henkilökuntien kanssa käytiin läpi muisti- ja masennusasioita sekä käytösoireita, joista masennus kuuluu yleisimpiin muistisairaiden käytösoireisiin.
TunneElämää –hankkeen erilaisiin esitelmiin osallistuttiin n. 750 kertaa. Esitelmiä pidettiin ikääntyneille ja omaishoitajille erilaisissa tilaisuuksissa ja kerhokokoontumisissa 14 paikkakunnalla yhteensä 43 kertaa. Koulutuksiin osallistuttiin 850 kertaa. Koulutuksia järjestettiin 12 paikkakunnalla yhteensä 32 kertaa. Hankkeen ryhmiä pidettiin 11 paikkakunnalla yhteensä 65 kertaa. Ryhmiin osallistuttiin 522 kertaa. Esittelypisteitä ja erilaisia tempauksia järjestettiin tai osallistuttiin 22 kertaa.
Hankkeesta julkaistiin paikallislehdissä ainakin 8 isoa juttua. Kotikäyntejä tehtiin 17 kahdeksassa kunnassa. Lisäksi toteutettiin ns. "Henkireikäkäyntejä" mm. toimistolla. Hankkeen em. saavuttamat tulokset ovat merkittäviä siihen nähden että kyseessä on ollut yhden työntekijän hanke. Tilaisuuksien lisäksi tuotettiin kirjallista materiaalia, esite, voimavarakartoitusten raportti, loppuraportti ja käytösoireiden selvittelyyn perehdyttävä kirjallinen materiaali.
Alueen ihmisille on tarjottu tietoa masennuksesta ja muistisairauksista ja niiden ehkäisemisestä sekä tietoa, miten hakeutua hoitopolulle joko muistihoitajan tai depressio-/psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Iäkkäiden masennuksesta on tiedotettu avo- ja laitoshoidon työntekijöille tarkoituksena se, että oireet tunnistetaan ja otetaan herkemmin puheeksi. Testistöihin perehdyttäminen on ollut hedelmällistä. Yhdistyksen työntekijöiden tieto masennus- ja muisti teemasta lisääntyi ja he voivat tuoda tietoa esille myös myöhemmissä koulutuksissa, tilaisuuksissa ja asiakaskontakteissa. Hankkeessa kokeillut omaishoitajien voimavarakartoitus, Senioripysäkkitoiminta ja konsultaatiokäynnit palveluasumis- ja laitoshoitoyksiköissä ovat kokonaisuuksia, joita yhdistyksen työntekijät voivat jatkossakin hyödyntää.
Tietoa on levitetty myös verkostojen kautta ja isoissa massatapahtumissa. Näiden vaikutuksia on vaikea arvioida.
Omaishoitajien voimavarakartoitusten anti vaikuttaa osaltaan myös yhdistyksen muun toiminnan suunnitteluun jatkossakin. Senioripysäkkitoiminta on näyttänyt sopivuutensa ikääntyvien parissa tehtävänä toimintana ja systemaattisena menetelmänä.
Vaikka varsinaista hoitoonohjausmallia ei saatu luotua hankkeen aikana, hankealueen kunnissa / kuntayhtymissä työskentelee nyt depressiohoitajia muistihoitajien rinnalla kuntien ja kuntayhtymien omien toimintojen kehittymisprosessien kautta toteutettuna toimintamallina. Samoin mm. ns. psykiatrian SAS-ryhmän toimintaa on yhteistoiminta-alueellamme. Kuntakentän muutokset (PARAS-hanke) toi haasteita hanketoimintaan varsinkin hankevuosina 2008-2009.
Aikaansaannokset lyhyesti:
Tiedotusta ja näkyvyyttä aiheelle, aineistoa jatkokäyttöön, mm. diasarjoja ja esite "Masennus ja muisti", käytösoireiden selvittelymalli omaan koulutuskäyttöön, raportti omaishoitajien voimavarakartoituksesta, loppuraportti ja monenlaista verkostotyötä.


E-P:n Muistiyhdistyksestä saat edelleen neuvontaa, ohjausta, ja tiedotusta muistiin, muistisairauksiin, masennukseen ja mielialaan liittyen. Voit ottaa yhteyttä pohtiessasi muistisairaan mielialoja, omaishoitajan mielialan vaihteluita ja omaishoitajan jaksamista.
Luentoja ja esitelmiä erilaisista aiheista: mm. mieli ja ikääntyminen, masennus- ja muistioireet, dementia ja depressio,  puheeksi ottaminen, omaishoitajan jaksaminen. Hankkeesta voidaan olla mukana myös erilaisissa tempauksissa ja työryhmissä.
Ota rohkeasti yhteyttä!

Omaishoitajien voimavarakartoitukset
Hankkeen kautta tehtiin syksyllä 2010 Evijärvellä ja Lappajärvellä omaishoitajien voimavarakartoitukset. Omaishoitajan työ on usein uuvuttavaa ja omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen saattaa jäädä toissijaiseksi. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) ja Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry toteuttivat alkusyksystä 2010 mahdollisuuden osallistua omaishoitajan voimavarakartoitukseen kaikille Evijärven ja Lappajärven omaishoidontuen saajille. Osallistuminen oli maksutonta ja vapaaehtoista.
Tavoitteena oli omaishoitajan voimavarojen kartoitus sekä omaishoitajan jaksamisen tukeminen tärkeässä työssään, havaita ajoissa mahdolliset terveyttä uhkaavat tekijät ja tiedottaa erilaisista palveluista. Tavoitteensa oli saada myös tietoa ja yhteenveto, jota jatkossa voidaan käyttää kehitettäessä edelleen omaishoitajien ja –hoidettavien tukemisen keinoja niin kunnallisella kuin järjestösektorilla. Samalla saadaan kokemusta tämänkaltaisen toiminnan järjestämisestä.


 

4.3.18

 


hibiscus