MasennusMasennus ei kuulu tavalliseen ikääntymiseen. Se vähentää elämäniloa ja heikentää toimintakykyä. Se voi vaikuttaa myös siten, että keskittymiskyky huononee ja asioiden mieleenpainaminen tai muistista palauttaminen vaikeutuvat. Masennustilat ovat yleisimpiä ikäihmisten psyykkisiä häiriöitä. Jo lievissäkin masennustiloissa ihmisen omakohtainen kärsimys leimaa elämää ja mitä syvemmäksi ja vakavammaksi masennus kehittyy, sitä enemmän se vaikuttaa ikäihmisen arjen toimintoihin.
Vaikka masennus on yleistä, emme aina ymmärrä, mistä siinä on kysymys. Normaaliin elämään kuuluu ajoittain alavireisyyttä ja esim. elämänmuutosten mukanaan tuomaa surua, mutta masennuksen erottaminen näistä tunnetiloista on tärkeää. Jos mielialan mataluus ja masennusoireet mietityttävät ja herättävät huolta omasta tai läheisen voinnista, on syytä ottaa yhteys terveyskeskukseen tai muihin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Myös terveydenhuollon muistihoitajat ja ns. depressiohoitajat voivat auttaa ja ohjata eteenpäin!
Masennuksen ja etenevän muistisairauden ensioireet voivat muistuttaa toisiaan. Siksi perusteellinen keskustelu oireista, elämäntilanteesta, olotilasta sekä esim. lääketieteellinen tutkimus mahdollistavat kunnollisen sairauden toteamisen, diagnosoinnin. Ikääntyneen henkilön masennusta voidaan hoitaa tuloksellisesti yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan käyttäen lääkkeettömiä ja tarvittaessa lääkehoitoja. Ammattihenkilöt antavat tietoa ja rohkaisevat eteenpäin. Oireisiin kannattaa suhtautua vakavasti ja selvittää niiden alkuperä viivyttelemättä.
 |
Ota yhteyttä sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstöön, jos olet viimeksi kuluneen kahden viikon aikana yhtäjaksoisesti |
