Alzheimerin tautiAlzheimerin tauti on pikkuhiljaa etenevä aivoja rapistuttava sairaus. Sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Sairauden ensioireita voivat olla erilaiset muistin oireet; lähimuistin heikentyminen, mieleen painamisen vaikeus ja uusien asioiden oppimisen hankaluudet (uuden kahvinkeittimen, television tai puhelimen käyttö ei tahdo onnistua). Henkilö voi unohdella sovittuja asioita ja tapaamisaikoja, hän voi kadottaa tavaroitaan ja hänelle voi tulla suunnistamisen vaikeutta, jolloin esim. vieraassa ympäristössä liikkuminen voi olla hankalaa. Myös esim. mahdollisen oman lääkehoidon toteutuminen voi olla kyseenalaista, laskujen maksaminen voi tuottaa vaikeutta ja saattaa olla, että sairastunut ensi vaiheessa myös masentuu, koska tuntee olonsa epävarmaksi, eikä tiedä, mistä epävarmuus johtuu. Seurallinen henkilö voi vetäytyä syrjään totutuista harrastuksistaan.
Alzheimerin taudin etenemiseen liittyy se, että toimintakyky heikkenee. Toimintakykyä ylläpitäviä harjoitteita kannattaa tehdä päivittäin. Päivittäinen liikunta, voimistelu, ulkoilu, arjen puuhien tekeminen ja aivojen monipuolinen askarruttaminen ovat toimintakykyä ylläpitäviä asioita. Ei kuitenkaan kannata liikaa tehdä, että ei väsy! Myös turvallisuus kannattaa huomioida, esim. kodinhoidollisissa askareissa.
Sairauden edelleen edetessä sairastunut tarvitsee yhä enemmän apua arjessa. Koska sairauteen voi liittyä mm. hahmottamisen, kielellisiä ja kätevyyden vaikeuksia, on niillä vaikutuksia moniin asioihin. Sairastuneen ajan ja paikan taju voi heikentyä – viisi minuuttia voi tuntua tunnilta ja tunti viideltä minuutilta, päivät, kuukaudet, vuodet ja vuodenajat menettävät merkityksensä ja vain tämä hetki on tärkeää. Puheen ja sanojen tuottamisen ja ymmärtämisen heikentyminen tuo vaikutuksensa vuorovaikutukseen. Kätevyyden heikentyminen näkyy monin tavoin arjessa; kotitalouskoneiden käytössä, pukemisessa, riisumisessa, henkilökohtaisen hygienian hoidossa. Sairastuneen persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt saattavat säilyä pitkään.
Monilla ilmenee taudin jossain vaiheessa sairauden tunteen heikentymistä ja käytösoireita. Yleisimmät käytösoireet ovat masennus, ahdistus ja levottomuus. Joskus myös erilaiset hahmottamisen häiriöt voivat tuoda esiin harha-tyyppisiä oireita. Tällaisesta voisi olla esimerkkinä oma pelikuva, jonka sairastunut voi mieltää toiseksi ihmiseksi, vaikkapa lähisukulaisekseen. Ikkunasta näkyvät tapahtumat tai siitä heijastuvat varjot, lattian kuviointi ja matot puolestaan voivat tuottaa sairastuneelle aivan toisenlaisia kokemuksia kuin aiemmin. Tuttu, turvallinen ja helposti hahmotettava ympäristö ovat tässä kohdin avainasemassa.
Sairastuminen etenevään muisisairauteen asettaa sairastuneen ja perheen uuteen tilanteeseen. Moni sairastunut ja omainen kertoo, että ovat kuitenkin tyytyväisiä saadessaan muistioireilleen selvyyden - enää ei olla epävarmuudessa. Sairastuneet ja omaiset jatkavat elämäänsä siltä pohjalta, mikä heille on elämän aikana rakentunut. Perhe, ystävät, harrastukset, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja yhdistystoiminta vapaaehtoistoimintana ovat voimaa antavia asioita - kallio, johon voi luottaa arjen tilanteissa, vaikka sairaus on luonteeltaan etenevä.
