hibiscus Historiaa

Yhdistyksen nimenmuutokset

1987 perustetaan Seinäjoen seudun dementiayhdistys ry

2000 nimenmuutos Etelä-Pohjanmaan Muistihäiriö- ja dementiayhdistys ry

2009 nimenmuutos Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

Näiden alla lueteltujen tapahtumien lisäksi yhdistyksen toimijat ovat pitäneet lukemattomia luentoja, koulutuksia, olleet mukana retkillä ja tilaisuuksissa sekä järjestäneet erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Yhdistystoimijat ovat myös olleet monissa asiantuntijaryhmissä jäseninä, niin paikallis- kuin valtakunnan tasolla. Lukuisissa kirjoissa ja raporteissa on osuuksia, jotka ovat lähteneet toimijoiden kirjoituspöydiltä.

Yhdistyksen merkkipaaluja:

1987 
Ylihoitaja Kaisu Rintala oli Oulussa koulutustilaisuudessa, missä dementiasta olivat puhumassa Ulla Eloniemi ja Antti Hervonen. Hän sai ”dementiaherätyksen”, josta puhui ystäviensä ja työtovereidensa kanssa. Ryhmä päätti perustaa dementiayhdistyksen. Perustavassa kokouksessa oli yli 200 innokasta hoitajaa ja omaista. Yhdistyksen perustamisen jälkeen aloitettiin omaistenryhmien kuukausittaiset kokoontumiset, tehtiin syysretki ja pidettiin pikkujoulu vuosittain. Toiminnat ovat säilyneet ja osoittaneet tarpeellisuutensa vuosien ajan.

1991
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittohallitus nimesi 16.9. kokouksessaan työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä dementian alueellinen hoito-ohjelma sairaanhoitopiirin alueelle. Hoito-ohjelman laadintaan sisältyi kuntakysely, jossa kartoitettiin mm. dementoituneiden tutkimuksista, hoito- ja palveluvaihtoehdoista ja lukumäärästä kunnissa. Hoito-ohjelmassa esitettiin suosituksia, joita olivat mm. henkilökunnan koulutus ja omaisten tukitoimien kehittäminen, tutkimus – ja hoitomuotojen kehittäminen ja dementianeuvonta. Työryhmän sihteeriksi tuli ylihoitaja Kaisu Rintala, joka oli silloin myös dementia-yhdistyksen puheenjohtaja. Ryhmän muina jäseninä olivat terveyskeskuksen ylilääkäri Mirjami Viitaniemi, lääninlääkäri Kimmo Pahkala, vanhainkodin johtaja Jarmo Kattelus, sosiaalijohtaja Marja-Liisa Nurmi, hallintoylilääkäri Raimo Yli-Uotila, neurologi Heikki Teirmaa, terveyskeskuslääkäri Juhani Aho ja psykiatri Tapani Sipilä. Heidän henkilökohtainen merkityksensä toimintojen kehittymiselle koko maakunnan alueella on ollut suuri.
Tuolloin toiminta-alueella oli toiminnassa yksi dementiakoti (Kurikan vanhainkodilla). Sosiaali- ja terveydenhuollon ja sitä korvaavien palveluiden käyttäjinä dementoituneita asiakkaita oli yht. 1.168 henkilöä.
Syksyllä haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta dementiapotilaiden kuntoutusohjaajan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvaa toimintaa varten. Hoito-ohjelman kyselystä saatu tieto oli yhtenä osa-alueena hakemuksen perusteluja.

1992
Kuntoutusohjaus-projekti alkoi 1.6. ja erikoissairaanhoitaja Minna Huhtamäki aloitti työn. Yhteistyötä tehtiin alusta asti sairaanhoitopiirin kanssa. Kuntoutusohjaaja työskenteli kuntoutustutkimusyksikössä. Lisäksi erikoissairaanhoidossa yhteistyötä tehtiin neurologian ja psykiatrian vastuualueiden kanssa. Kaisu Rintala osallistui Brysselin Kansainväliseen Alzheimer- konferenssiin.

1993
Keväällä tehtiin kysely kuntoutusohjausprojektin ensimmäisen toimintavuoden aikana asiakkaina olleiden dementiapotilaiden omaisille. Kyselyn vastaukset antoivat suuntaa projektin tapahtumille. Puheenjohtaja Kaisu Rintala sai Alzheimer säätiön tunnustuspalkinnon huhtikuussa.Syksyllä käynnistettiin päivätoiminta muistihäiriö- ja dementiapotilaille. Tilat saatiin seurakunnalta ja ryhmä kokoontui kerran viikossa kolmen tunnin ajan kerrallaan. Lokakuussa pidettiin kuntien yhdyshenkilöille ensimmäinen koulutustilaisuus. Tavoitteena oli saada paikallistason osaajat dementianeuvojiksi kunnassa. Yhdyshenkilöt ovatkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja heitä on ollut alusta asti n. 70–80 maakunnan alueella.
Virkistysviikonloppuja pidettiin kylpylässä omaisille yhdistyksen omana toimintana ja hallituksen jäsenet ja projektityöntekijä olivat kurssin ohjaajina. Minna Huhtamäki osallistui Toronton Kansainväliseen Alzheimer- konferenssiin.

1994
Päivätoiminta yhdistyksen omana toimintana ja yhden ihmisen kontolla oli haavoittuva tapa toimia. Neuvottelujen jälkeen päivätoiminta sai pysyvän paikan Seinäjoen kaupungin Myllyrannan vanhusten palvelukeskuksessa, jossa se toimi yhtenä päivänä viikossa koko päivän ajan. Myöhemmin päivätoiminta on saanut omat tilat Simunanrannan palvelukeskuksen Lähdekodilta, jossa päivätoimintaa on arkisin. Yksikössä on ollut myös muistipotilaiden lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa. Myös presidentti Tarja Halonen on tutustunut kodin toimintaan.
Virkistysviikonloppujen saatua positiivisen vastaanoton, v. – 94 saatiin alueelle ensimmäinen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n omaisten kurssiviikko, joiden pitämistä on jatkettu yhden tai useamman kurssin vuosivauhdilla.

1995
Kuntoutusohjaus-projektista tehtiin kysely omaisille, hoitajille ja lääkäreille. Yhteenveto on ilmestynyt Alzheimer-keskusliiton dementianeuvontaa käsittelevässä raportissa. Havaintojen pohjalta lähdettiin hakemaan avustusta RAY:ltä uutta projektia varten. Dementiayksiköiden hoidon laadun ja alueellisten muistikeskusten kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella saikin rahoituksen vv. 1996–1999.

1996
Kuntoutusohjauksessa aloitettiin yhteistyö Alzheimer-keskusliiton ja keskussairaalan neurologian klinikan kanssa. Kuntoutusohjaaja siirtyi neurologian poliklinikan työntekijäksi. Kuntoutusohjaajana aloitti Minna Huhtamäki-Kuoppala, joka siirtyi 1.4. uuteen RAY:n myöntämän avustuksen turvin yhdistyksessä käynnistyneeseen laatu-projektiin. Kuntoutusohjaajana jatkoi erikoissairaanhoitaja Sirpa Aaltonen. Keväällä pidettiin kuntien edustajille ensimmäinen idea-seminaari viikonloppu, jossa pohdittiin alueen dementiahoidon nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Lisäksi ohjelmaan kuului luentoja.

1997
Kuntoutusohjaus siirtyi kokonaan sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi neurologian muisti-poliklinikalle. Työssä aloitti sosiaaliohjaaja Marja-Liisa Rantala. Lokakuussa alkoi vuoden kestävä EU:n Leader II-rahalla toteutettu projekti, jossa ikääntyneiden ja dementoituneiden ihmisten maalausryhmät kokoontuivat Seinänaapurikuntien alueella taidemaalari Vaula Sippolan johdolla. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat 30 ihmisen joukolla Helsingin Kansainväliseen Alzheimer-konferenssiin.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes myönsi vuoden 1997 tutkimus- ja kehittämispalkinnon Minna Huhtamäki-Kuoppalalle. Se luovutettiin Terve-Sos-tapahtumassa Vaasassa.

1998
Maalausryhmiin liittyen tehtiin kysely toimintaan osallistuneille ja heidän omaisilleen ja hoitajilleen. Pidettiin toinen idea-seminaari viikonloppu kuntien edustajille.
1.1.1998 aloitti ensimmäinen terveyskeskuksen oma dementianeuvoja Seinäjoella. Terveydenhoitaja Liisa Ojala teki neuvontatyötä yhden päivän viikossa.

 

Takaisin alkuun


1999
Ensimmäiset alueelliset muistikeskukset aloittivat toimintansa 1.1.1999. Laatu-projekti päättyi ja sen loppuraportti ilmestyi Alzheimer-keskusliiton julkaisusarjassa. Raportointiin liittyen selvitettiin kuntien nykytilanne (mm. dementiapotilaille suunnitellut palvelut nyt ja tulevaisuudessa).
Jalasjärvelle nimettiin dementiahoidon laatuvastaavaksi Terttu Mustalammi. Jätettiin hakemus RAY:lle kotihoidon tehostetun tuen – projektista.
Seinäjoen terveyskeskuksessa aloitettiin lääkinnällisenä kuntoutuksena dementoituneiden kuntoutuskurssit ja ensitietopäivät. Alahärmässä aloitettiin dementianeuvolan toiminta yhteistyössä kunnan kanssa, johon alkusysäyksen antoi Lions Club Alahärmän antama 5.000 mk:n apuraha omaisten tukemiseen ja yhdistystoiminnalle.

2000
Muistan kotini -projekti alkoi ja geronomi Maija Välimäki tuli työntekijäksi. Kesällä saatiin yhteistyössä Seinäjoen terveyskeskuksen kotisairaanhoidon kanssa ”virkistyshoitaja” työllistämistuella. Toinen perhetyöntekijä tuli mukaan syksyllä 2000 yhteistyössä kaupungin kanssa.
Dementianeuvolatoiminta laajeni kattamaan koko Härmänmaan seutukunnan (Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Lapua, Ylihärmä). Lapuan kaupunki antoi apurahan keväällä dementianeuvolaa varten (5.000 mk). Syyskuussa myös Ylihärmän Lionsit antoivat avustusta 4.000 mk toiminnan käynnistämiseksi Ylihärmässä. Kauhavan terveyskuntayhtymä tuki toimintaa myös, ja jo alkuvuodesta 2001 toiminta laajeni Kauhavan ja Kortesjärven alueelle. Geronomi Maija Välimäki aloitti työn muistineuvoiloissa.

2001
Muistan kotini –projekti jatkui. Hankeavustuksen ja kuntaosuuksien turvin jo aloitettu dementianeuvolatoiminta jatkui ja kokeilu näytti tarpeen toimintaan.
Sairaanhoitaja Minna Länsisaari tuli töihin. Samalla käynnistyi työikäisenä sairastuneiden ryhmä, kotihoidon tukeminen monin tavoin ja aloitettiin puhumaan kuntouttavasta hoitotyöstä muistisairaiden parissa.
Yhdistys palkkasi edelleen virikehoitajia, joita oli kaksi henkilöä. Heidän tehtävänään oli tehdä kotihoidon tukemista. Työntekijöiden palkkaukseen saatiin työllistämistuki.

2002
Verkot vahvaksi muistineuvolan kehittämisprojekti käynnistyi. Koska Maija Välimäki siirtyi siihen, tuli töihin geronomi Taija Puumala Muistan kotini –hankkeeseen.
Uuden projektin toiminta-alueella, lähes koko maakunnassa, toteutettiin kuntien ja terveyskeskusten kanssa yhdessä dementianeuvola–, sittemmin muistineuvolatoimintaa.
Alajärven dementiakeskus Kaupinkartano teki yhdistyksen kanssa paljon yhteistyötä johtaja Helena Peltosen johdolla ja kehittyi alueelliseksi osaamiskeskukseksi. Myös muistihoitaja Päivi Joensuu aloitti työnsä Alajärvellä.

 

Takaisin alkuun


2003
Hanketoiminta jatkui edelleen. Seinäjoen terveyskeskuksen oma muistihoitaja, Kuusiokuntien kuntien omat yhdyshenkilöt ja muistihoitajat turvasivat tiedon ja tuen saantia. Yhteistyötä tehtiin laajasi kuntien ja yhdistyksen kanssa.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä julkaistiin raporttien sarjassa päivitetty alueellinen hoito-ohjelma muistisairaiden tutkimuksen ja hoidon ohjenuoraksi. Sen laati kuntoutusohjaaja Marja-Liisa Rantala.
 
2004
Muistan kotini -hanke loppui ja Ikäkeskus-hanke alkoi. Ikäkeskuksessa oli tarkoitus mallintaa ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja saada näin ennakointitietoa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle, järjestää ryhmätoimintoja, palveluohjausta ja –neuvontaa, sekä järjestää muistihoitajan työ Seinäjoelle. Työssä aloittivat projektipäällikkönä terveydenhoitaja Jaakko Kontturi, sairaanhoitaja Minna Länsisaari, geronomi Sirpa Paukku ja terveydenhoitaja Liisa Ojala. Hanke oli yhdistyksen, Seinäjoen kaupungin, Ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen Seudun terveysyhtymän yhteishanke ja sen hallinnoi yhdistyksemme. 
Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n Eeva-hanke alkoi ja jatkui vuoteen 2006 saakka. Hankkeen aikana sovellettiin yritysten kehittämiä teknisiä turvaratkaisuja dementoituneen arkeen. Myös palveluyrityksillä oli mahdollisuus olla syntyvän turvaverkon osapalvelujen tuottajina mallin laajentuessa muihinkin asiakasryhmiin. Yksilöllinen turvaverkko koostui turvatekniikan tukemana dementoituneen omaisista ja läheisistä, muista lähiympäristön ihmisistä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, palveluyrittäjistä ja järjestöjen toimijoista. Kyläyhteisöstä tuli myös luonteva osa turvaverkkoa. Nämä eri tahot yhdistettiin tekemään koordinoitua yhteistyötä asiakkaan arjessa. Yhdistyksen rooli oli mm. tehdä asiakkaille muistitestit ja antaa neuvontaa.

2005
Jatkorahoitusta tai kunta-avustuksia ei saatu enää muistineuvolatoimintaan, joten muistineuvolat siirtyivät yhdistyksen palvelutuotannoksi, ts. ne piti tuotteistaa, markkinoida ja myydä. Palvelua ostivat monet maakunnan kunnat tai terveyskeskukset ja työssä jatkoi Maija Välimäki. Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Laine ja Alzheimer keskusliiton irlantilaiset vieraat kävivät tutustumassa Ikäkeskukseen ja yhdistyksen toimintaan.
Yhdistys sai STKL:n vapaaehtoistyön palkinnon.

2006
Muistiluotsi – alueellinen asiantuntija- ja tukikeskushanke alkoi. Erikoissairaanhoitaja Minna Huhtamäki-Kuoppala ja geronomi Heli Ridanpää aloittivat työn. Myöhemmin työryhmä täydentyi geronomi Sirpa Niemen työpanoksella.
Minna Länsisaaren tilalle töihin Ikäkeskukseen tuli sairaanhoitaja Leena Huhtala ja Liisa Ojalan tilalle tuli terveydenhoitaja Marja-Leena Kurhela.
Projektipäällikkö Jaakko Kontturi esitteli Ikäkeskus-hanketta Euroopan Alzheimer-konferenssissa Pariisissa. Delegaatioon kuuluivat myös yhdistyksen puheenjohtaja Maija Välimäki, vanhustyön päällikkö, yhdistyksen varapuheenjohtaja Anneli Saarinen ja projektityöntekijä Sirpa Paukku.
Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n Kotipesä-hanke alkoi ja jatkui vuoteen 2007. Hankkeessa opastettiin kuntien henkilökuntaa, palveluyrityksiä ja teknologiayrityksiä ymmärtämään dementoituvan elämää kotona ja kehittämään ja soveltamaan teknologiaa inhimillisesti kotona asuvan elämään. Yhdistyksen rooli oli mm. tehdä asiakkaille muistitestit ja antaa neuvontaa.
Rahoittajamme Raha-automaattiyhdistyksen lehteen tehtiin Muistiluotsista artikkeli. Samoin ns. Aamu-TV:n sarjaan vapaaehtoistoimijoista, tehtiin dokumentti Muistiluotsista ja työikäisten vertaisryhmämme toimintatuokiosta Ikäkeskuksessa.

2007
Ikäkeskus siirtyi Seinäjoen kaupungin toiminnaksi. Muistiluotsi täydentyi erikoissairaanhoitaja, sosionomi Marja Saarimaan työpanoksella ja toiminta paikallistui enemmän Kuusiokuntien ja Järviseudun alueelle.
Muista liikkua! – hanke alkoi. Kannustus elämänaikaiseen liikuntaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ergonomiaan alkoi, kun sairaanhoitaja Leena Huhtala ja fysioterapeutti Teija Matalamäki aloittivat hankkeessa. Myöhemmin Teijan tilalle tuli fysioterapeutti, TtK Johanna Ekola. Toimistotiloja vuokrattiin työntekijämäärän lisäksi Härmän Palvelukeskuksesta Seinäjoen Ikäkeskuksen lisäksi.

2008
Hankkeet jatkuivat. Uusi hanke TunneElämää alkoi. Masennus ja muisti -pääteemanaan Marja Saarimaa siirtyi Muistiluotsista tämän hankkeen työntekijäksi. Yhdistyksestä Minna Huhtamäki-Kuoppala, Heli Ridanpää ja Marja Saarimaa olivat Euroopan Alzheimer-konferenssissa Oslossa.Muistiluotsissa Sirpa Niemen jälkeen Muistiluotsiin tuli työhön sosionomi Satu Skinnari.
Härmän Kuntokeskuksen Anssin Jussin Areenalla järjestettiin Muista liikkua!-, Kepeät kintut- ja Aijjoos-henkkeiden kanssa yhteinen Apuvälinepäivä. Messuille osallistui n. 1.500 osallistujaa. Näytteilleasettajia oli 60.
Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskuksen Kulkurin valssi –hanke alkoi. Hankkeessa oli tarkoitus ehkäistä ja turvata muistisairaan vaeltelu ja kotihoito tekniikan turvin. Yhdistyksen rooli oli mm. tehdä asiakkaille muistitestit ja antaa neuvontaa.

 

Takaisin alkuun

 

2009
Jalasjärven alaosasto Virkistysportti syntyi. Leena Huhtala ja Satu Skinnari vaihtoivat työyhteisöä. Satu Skinnarin tilalla Muistiluotsissa aloitti sairaanhoitaja Sisko Moilanen ja toiminta paikallistui nyt enemmän myös Suupohjan alueelle. Kauhajoelle syntyi aluetoimisto Seinäjoen ja Kauhavan toimistojen rinnalle. Vuodenvaihteessa yhdistyksen toimisto siirtyi Järjestötalolle, koska Ikäkeskuksen tilat eivät enää riittäneet sekä Ikäkeskuksen että yhdistyksen toimintaan. Työikäisten ja omaisten ryhmät kuitenkin jatkoivat toimintaansa Ikäkeskuksessa.

2010
Muista liikkua! -hanketyössä henkilötyötä lisättiin geronomi Maija Välimäen työpanoksella. Myös TunneElämää-hankkeessa panostettiin lisätyövoimaan. Näiden resurssilisäysten kautta on pystytty kokeilemaan ns. varhaisen puuttumisen mallia, Senioripysäkkitoimintaa sekä tekemään omaishoitajien voimavarakartoitusten kokeilut Evijärvellä ja Lappajärvellä. Näistä kartoituksista saimme projektin yhteenvedon geronomiksi valmistuneelta Mikko Koivulalta Seinäjoen Ammattikorkeakoululta. Sosionomi Piia Hautala tuli mukaan työryhmään TunneElämää-hankkeeseen marraskuussa. Sosionomi Marja Saarimaa vaihtoi työyhteisöä vuodenvaihteessa.
Kuntoutusvastaavien verkosto on saatettu matkaan ja kaikissa alueen terveyskeskuksissa on omat muistisairaiden asioihin erikoistuneet kuntoutusalan ammattilaiset. Syksyllä virkistettiin jäsenistöä ja yleisöä trubaduuri Lasse Hyytisen konserteilla.
Lokakuussa oli myös Muista liikkua! -hankkeen päätösseminaari.
Loka-marraskuussa yhdistykselä oli jälleen edessä muuttoja; Seinäjoen toimisto muutti  1.10. Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:n toimiston katon alle ja Kauhavan toimisto osoitteeseen Päämajantie 10, Ylihärmä.
Joulukuussa sosiaali- ja terveysministerio nimesi työryhmän valmistelemaan Kansallista muistiohjelmaa ja edhotusta sen toimeenpanoksi. Etelä-Pohjanmaalta on työryhmään nimetty kaksi edustajaa: Jaakko Kontturi / Seinäjoen kaupungin ja Minna Huhtamäki-Kuoppala / Muistiliitto ry:n edustajiksi.
 
2011
Muistiluotsi-toiminta jatkui ja työryhmä täydentyi ft, TtM Johanna Ekolan ja TunneElämää-hanke sairaanhoitaja Leena Huhtalan työpanoksella. Monenlaiset ryhmät, muistikahvilat ja kokoukset täyttivät työntekijöiden päivät. Lisäksi laadittiin Seinäjoen ja Ky Kaksineuvoisen alueiden ikäohjelmia, Kansallista muistiohjelmaa ja tehtiin yhteistyötä monien muiden hankkeiden kanssa.
Helmikuussa oleimme mukana Food & Life -messuilla Seinäjoki Areenalla ja muistiasiamme huomioitiin mm. Iltalehden terveys- ja hyvinvointi-numerossa. Muistisairautta sairastavat ja omaishoitajat kertoivat arjestaan useissa lehdissä.
Etelä-Pohjanmaan Urheiluveteraanien kanssa pidettiin yhteinen Liikuntapäivä 21.5. Seinäjoen Keskusurheilukentällä keväisessä tuulessa.
TunneElämää-hankkeen päätösseminaari pidettiin Alajärvellä ja se tavoitti lähes 100 osallistujaa.
Joulukuussa saimme tiedot RAY:n avustusehdotuksesta ja iloitsimme tiedosta, jonka mukaan Muistiluotsille ehdotetaan v. 2012 avustusta 190.000 € ja uudelle Kulttuurista muistoja -hankkeelle 56.000 €. Uusi hanke aloitetaan elokuussa -12. Sen lisäksi yhteistyöhankkeemme Suomen Dementiayhdistys ry:n kanssa sai myönteisen ehdotuksen.

2012
Yhdistyksen historian ensimmäinen RAY:n Ak-rahoitteinen hanke, Etelä-Pohjanmaan Muistiluotsin asiantuntija- ja tukikeskustoiminta, käynnistyi. Toiminnasta vastaavana työskentelee E-P:n Muistiluotsin aluejohtaja, esh Minna Huhtamäki-Kuoppala. Toiminnan kuntoutussuunnittelijana on ft, TtM Johanna Ekola ja muistineuvojana sh (sis.-kir.) Leena Huhtala. Sen lisäksi käynnistyi Kulttuurista muistoja-hanke, jossa aloitivat työnsä projektipäällikkö geronomi (AMK) Sirpa Jussila ja projektityöntekijä, teatteri-ilmaisun ohjaana Katja Kujala. Keväällä 2012 käynnistyi myös yhteistyöhanke Suomen Dementiayhdistys ry:n kanssa. Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa -projektiin siirtyi palveluvastaavamme, geronomi (AMK) Heli Ridanpää. Hankevastaavana on Eine Korhonen. 1.6. alkaen yhdistyksen kehittämispäällikön paikalle nimettin palveluvastaavana toiminut geronomi (AMK) Maija Välimäki.
Yhdistyksen toimistot asettuivat loppuvuodesta kolmeen paikkaan: Seinäjoelle Törnävän alueelle Sairaalamuseo-rakennuksen pohjakerrokseen, Lapualla Dallasin Liikekeskukseen ja Ylihärmässä Likkekeskus Härmän Seppään.

 
2013
Yhdistyksen kevätkokouksessa luovutettiin Muistiliiton ansiomerkit ja kunniakirjat taloudenhoitaja Riitta Prustille, kehittämispäällikkö Maija Välimäelle ja E-P:n Muistiluotsin aluejohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppalalle. Keväällä Minna Huhtamäki-Kuoppala sai myös Sairanhoitajaliiton myöntämän Kyllikki Pohjala -tunnustusapurahan muistityön kehittämisestä.
Kulttuurista muistoja -hankkeessa tapahtui henkilövaihdoksia, kun hanketylntekijä Katja Kujala valittiin jatkamaan hankkeen projektipäällikönä Sirpa Jussilan siirryttyä toisiin työtehtäviin. Projektityöntekijäksi valittiin Manar Ameli, joka on koulutukseltaan muotoilija (AMK) ja hänen erityisosaamisalueensa on palvelumuotoilu.
Yhdistyksen toiminnoissa piipahti ryhmänohjaajan työtehtävissä myös Outi Riihimäki. 
Muistiluotsi-toiminta vakiintui ja toimintamuodot selkeytyivät ja Kulttuurista muistoja-hankkeen toiminnat olivat runsaat. Toiminnat ja hankkeet esittäytyivät monipuolisesti. 
Yhdistyksen hallituksen jäsenet Satu Rajamäki ja Merja Riikonen olivat myös Maltan Alzhmeri Europen konferenssissa kertomassa paikallisesta toiminnasta ja hakemassa uusia ideoita arjen työhön.
Muistiviikon teema VÄLITÄ! nousi ajankohtaiseksi meidänkin alueellamme. Isoin tapahtumamme oli Välitä-kävelytapahtuma, joka jalkautui Kauhajoelle Punaisen Tuvan ja Sanssinkartanon ympäristöön. Osallistujia oli kaikkiaan satoja (350-400). Tilaisuudessa kuultiin niin kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipastin, hiihtäjälegenda Juha Miedon kuin projektipäällikkö Merja Riikosen puheenvuorot.

 

Paluu alkuun
 
2014
Alkuvuodesta Maija Välimäki siirtyi toisiin tehtäviin. Palvelutuotannossa jatkuivat edelleen muistineuvolatoiminnan palvelut Ky Kaksineuvoisen alueella. Outi Riihimäki oli jälleen töissä ryhmänohjaajana ja Muistiluotsi ja Kulttuurista muistoja -hankkeet jatkuivat suunnitellusti. Maaliskuussa julkaistiin Kulttuurista muistoja-hankkeen esittelyvideo YouTubessa ja se sai iloisen vastaanoton.
Keväällä Kulttuurista muistoja-hankkeen Kylille kulttuuria -toimintamalli sai TERVE-SOS-palkinnon (jaettu 1. sija). Samainen malli tavoitteli syksyllä finalistien joukossa Innopalkintoa 2014. 
Hankkeen kautta toteutettiin kirjoituskilpailu, jonka aineistoa käytettiin mm. äänikirjan valmistamiseen.
14.11. oli Teatteri Lapuan ja Kulttuurista muistoja-hankkeen yhteistuotantona toteutetun Kvartetti-näytelmän ensi-ilta. Esityskausi jatkui helmikuulle 2015.
Syksyllä saimme Muistiluotsin Muistikahvila Jurvalaiseen tapaan -toimintamallille Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto Valli ry:n Etsivä mieli-hankkeen ryhmämenetelmäkisassa 4. palkinnon. 
Lisäksi saimme olla mukana järjestämässä 1.12. Muistiliiton kanssa Lapualla Vanhassa Paukussa sairastuneiden ja omaisten seminaaria teemalla "Kulttuuri kuuluu kaikille". 
Kaarina Isosomppi ja Minna Huhtamäki-Kuoppala osallistuivat Euroopan Alzheimer-konferenssiin Skotlannin Glasgowissa. 
Ensimmäiset MuistiKaVeRit koulutettiin ja Kokemusasiantuntija-koulutukseen osallistui myös yhdistyksemme edustaja.
 
2015
E-P:n Muistiluotsi ja Kulttuurista muistoja -hanke saivat rinnalleen syksyllä TOM-hankkeen, missä paneuduttiin antamaan tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista. Hankeessa alottivat työt fysioterapeutti (YAMK) Anu Sorvisto ja geronomi Niina Lehto. Kulttuurista muistoja-hankkeessa tehtiin esim. toimintaryhmien juurrutustyötä ja näin mm. nuorisoseuroille jäi toimimaan ikäihmisten kulttuuripainotteiset ryhmät.
Kun hanke ja Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä virtaa-hanke saivat MIKE- Muistisairaan Ihmisen Koetun Elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työvälineen valmiiksi, sitä käytiin esittelemässä eri puolilla maatamme.
MIKE oli ehdolla Vuoden Terveysteko-palkinnon saajaksi ja saikin kunniamaininnan, jonka kävivät Oulun kollegat pokkaamassa.
Lahjoita lukuhetki yhdisti kirjastot ja hoivakodit ja toiminamalli oli myös ehdolla palkinnan kohteeksi Innokylässä. Toimintamalli on otettu laajasti käyttöön. Kun vielä Kylille kulttuuria -toiminamalli juurtui hyvin alueelle ja malli koettiin toimivaksi ja edulliseksi tavaksi tavoittaa ikäihmisiä matalan kynnyksen periaatteella kulttuurisen hyvinvointityön ääreen, RAY mahdollisti toiminnan jatkumisen antamalla sille jatkoon Ak-avustuksen, mistä KIITOS!
 
2016
MIKE tavoitteli vuoden TERVE-SOS-palkintoa.Keväällä Kulttuurista muistoja-hanke päättyi ja Kylille kulttuuria-toiminta (Ak) aloitettiin. Toden teolla vauhtiin päästiin syksyllä 2016 kun töihin tulivat sairaanhoitaja, terveystieteiden opsikelija Virve Rinne ja lähihoitaja Outi Riihimäki. Muistiluotsi jatkoi toimintaansa kolmen työntekijän voimin (Ekola, Huhtala, Huhtamäki-Kuoppala) ja maakunnallinen muistityö näkyi laajasti: erilaiset tempaukset ja tapahtumat sävytivät arkea, joka täyttyi mm. ryhmätoiminnoista, neuvonnasta ja vaikuttamistyöstä. Muistiluotsilaiset olivat mukana myös Kärkihanke-hankemusten tekemisessä.
TOM-valmennukset saivat sisältönsä ja malli kuvattiin myös INNO-kylään. Loppuvuodesta hanke lähti tehostetusti jalkautumaan toimintaalueelle. Se kiinnostaa myös toiminta-alueen ulkopuolella, sillä kehitysvammisten muistisairauksista olevaa tietoa ja asian esillenostoa on ollut maassamme vielä melko vähän.
Yhdistys on ollut Kärkihanke-työssä mukana, mutta myös kumppanina yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa anomassa MUISTIKKO-hankkeelle Akatemiarahoitusta. Tutkimusjohtaja on prof. Miia Kivipelto ja alueellamme tutkimusta johtaa TtT, dos. Jenni Kulmala. Jenni, kuten myös syksyllä ikähmisten ja kotihoidon ja omaishoidon vahvistamisen muutosagentiksi E-P:n Soteen valittu Anneli Saarinen ovat hallituksemme jäseniä. SOTE MAKU johtoryhmään valittiin puolestaan yhdistyksen puheenjohtaja Paula Sihto.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on vaikuttanut arjen toimintoihin. FM, tutkija Merja Riikonen on toiminut edelleen Muistiliiton hallituksessa.

 

Takaisin alkuun 

 

2017

Saimme juhlistaa yhdistyksemme kolmeakymmentä toiminnan vuotta. Pääjuhlassa syksyllä toimme esiin yhdistyksen moniulotteisen toiminnan näiltä vuosilta ja vuosikymmeniltä. Yhdistyksemme toimijat ovat saaneet olla monella tapaa näköalapaikalla luotaessa muistisairauksia koskevaa tiedotusta, tutkimuksen, hoito- ja tukimuotojen kirjoa, omaisten tukimuotoja ja muistisairauksia ennaltaehkäisevää työtä.

Erilaisin tapahtumin ja uudenlaisia menetelmiä käyttäen olemme saaneet viedä muistiviestiä eteenpäin. Näistä mainittakoon kesällä Muistojeni Tango-konsertti ja Ny rämähtää  –näytelmän tekeminen ja näytelmän esityskierros. Säännöllisissä ryhmissämme ja muissa perinteisimmissä tapahtumissamme olemme huomioineet niin yhdistyksen merkkipaalun kuin Suomi 100-juhlavuoden.

Vuoden aikana on opeteltu käyttämään rahoittajasta nimeä STEA.

Saimme olla järjestöjen edustajana mm. STM:n  I & O-kärkihankkeessa. Ajantaisainen tieto yhteiskunnallisista rakenneuudistuksista pysyi yhdistyksessämme hyvällä tasolla. Olemme saaneet olla I & O-toiminnan johto- ja alatyöryhmissä vaikuttamassa uudistukseen ja sanomassa näkemyksiämme eri osa-alueisiin, joita rakennemuutoksessa huomioidaan: kotihoito, asumispalvelut, omaishoidon tuki ja hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työ.  Kaikki nämä koskettavat kaiken ikäisiä muistisairaita läheisineen ja olemme vieneet heidän näkemyksiään työryhmiin edustajiemme välityksellä. Alueella I & O-muutosagenttina toimii yhdistyksen hallituksen jäsen, VTM Anneli Saarinen.

Yhdistys on edelleen mukana MUISTIKKO-hankkeessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi MUISTIKKO-hanketta, jossa kehitetään ja testataan terveydenhuollon ammattilaisille työkaluja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Alueella kenttäkoordinaattorina toimii yhdistyksen hallituksen jäsen, TtT, dosentti, apulaisprofessori Jenni Kulmala.

Muisti- ja ikäystävällinen Etelä-Pohjanmaa -hanke alkoi ja hankevastaavana aloitti työfysioterapeutti, erikoismyyjä ja yrittäjä Päivi Niinistö-Mäkinen, työparinaan geronomi Meeri Linna. Meerin vaihdettua maakuntaa, tuli tehtvään geronomi Sarita Vihtonen.

Muistiluotsissa työskenteli sijaisena geronomi Anne Kujala. Kristiina Riskumäki, sairaanhoitaja, puolestaan työskenteli TOM-hankeessa Lehdon siirryttyä toisiin tehtäviin.

 

2018

Yhdistys on työllistänyt kuluneena vuonna yhteensä 12 työntekijää.

Olemme olleet uuden äärellä useita kertoja vuoden aikana. Saimme aloittaa uuden Elämänote-hankekokonaisuuteen kuuluvan Kortteleihin kulttuuria –hankkeen STEAn Veikkauksen voittovaroin tukemana. Hankevastaavana aloitti Katja Kujala (Kulttuurista muistoja-hankkeesta meille tuttu teatteri-ilmaisun ohjaaja). Kulttuurituottaja Jesse Mäenpään jälkeen hanketyöntekijänä jatkoi vuoden 2019 alussa terveydenhoitaja, musiikkipedagogi Kaisa Perälä.

Lisäksi Etelä-Pohjanmaan Muistiluotsiin henkilökunta täydentyi, kun saimme palkata vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin, sosionomi Päivi Jussilan.

Uusi asia yllätti meidät myös ennen joulua, kun saimme päätöksen, että Kylille kulttuuria -toimintaa ei avusteta enää vuonna 2020. Hyvin toimiva toimintamalli ehdotettiin päätöksessä siirrettävän Kortteleihin kulttuuria -hankkeen ja Muistiluotsin toimintoihin. Myöskään TOM – Tietoa omaisille ja kehitysvammaisille –hanke ei saanut jatkoavustusta. Päätöksen myötä aloitettiin toimintamallien siirto hyvän hankekumppanimme Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tuki- ja osaamiskeskuksen toimintoihin. Muistiluotsin muistineuvojan toimenkuvaan on myös liitetty mahdollisuus antaa neuvontaa kehitysvammaisten muistisairauksiin liittyen.

Seinäjoella toimintatilojemme valikoima laajeni, kun Kortteleihin kulttuuria -hankkeelle vuokrattiin tiloja Mediwestistä. Lisäksi saimme käyttöömme kokoontumistilat uuden Ikäkeskuksen naapurista. Nimesimme tilat Aseman Kranniksi ja tila tulee olemaan jatkossa pienryhmien kokoontumispaikkana. Framin toimisto Seinäjoella ja Härmän Sepän toimisto sekä OloKolo olivat edelleen käytössä.

TOM -hanke sai esiintyä Alzheimer Europen konferenssissa Barcelonassa. Neli-henkinen delegaatio osallistui konferenssiin ja hanke sai huomiota osakseen eri maiden edustajilta. Myös teeman ympärillä oleva asiantuntijaryhmä haastatteli työntekijöitämme.

Aisapari ry:n kanssa luotiin yhdessä yrittäjien ja paikallistoimijoiden kanssa hanke Kansainväliset mallit ikääntyneiden avuksi. Sen tiimoilta kerättiin aineistoa mm. muisti- ja ikäystävällisistä palveluista ja toimintamalleista. Hanke huipentui opintomatkaan Skotlantiin (Glasgow, Stirling, Motherwell) ja 10 vinkkiä muisti- ja ikäystävällinen yhteisö-oppaan kirjoittamiseen (julkaisu 2019).

Etelä-Pohjanmaan SoTe – uudistukseen liittynyt STM:n  I & O-kärkihanke päättyi vuoden vaihteeseen. Saimme edelleen olla I & O-toiminnan johto- ja alatyöryhmissä vaikuttamassa uudistukseen ja sanomassa näkemyksiämme eri osa-alueisiin, joita rakennemuutoksessa huomioidaan: kotihoito, asumispalvelut, omaishoidon tuki ja hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työ.  Kaikki nämä koskettavat kaiken ikäisiä muistisairaita läheisineen ja olemme vieneet heidän näkemyksiään työryhmiin edustajiemme välityksellä. 

Yhdistys on edelleen mukana MUISTIKKO -hankkeessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi MUISTIKKO -hanketta, jossa kehitetään ja testataan terveydenhuollon ammattilaisille työkaluja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Alueella kenttäkoordinaattorina toimii yhdistyksen puheenjohtaja, TtT, dosentti, apulaisprofessori  ja yliopettaja Jenni Kulmala.

 

2019

Vuosi 2019 saatteli yhdistystoiminnan uudelle alkavalle vuosikymmenelle. Saimme kohdata kuluneena vuonna tuhansia ihmisiä puhelimitse ja kasvokkain ryhmissä sekä muissa tapahtumissa eri puolilla maakuntaa. Kohtaamisia on ollut yli 16.000!  Saamamme palaute kannustaa meitä jatkamaan maakunnallista, lähelle ihmisiä menevää työtä: vertaistukiryhmiä, luentoja, tempauksia, kulttuuri- ja taidepainotteisia ryhmiä ja harrasteryhmiä.

Tiesimme vuotta aloittaessamme, että kuluvasta vuodesta tulee sekä TOM – Tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista hankkeelle että Kylille kulttuuria
-toiminnalle viimeiset toimintavuodet. TOM –toimintamallista jäi yhdistykseemme järjestölähtöinen neuvonta kehitysvammaisten muistisairauksiin liittyen. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän asiantuntija- ja tukikeskuksen kanssa tehtiin yhteistyösopimus mallin hyödyntämisestä kuntayhtymän toiminnassa kehitysvammaisten ja heidän perheidensä ja asumisyksiköiden kehittämiseksi.TOMin päätyttyä Riskumäki siirtyi sijaiseksi Muistiluotsiin.

Rahoittajan ohjeistuksen mukaan Kylille kulttuuria –toimintaryhmät puolestaan nivottiin osaksi Muistiluotsin ja Kortteleihin kulttuuria -hankkeen toimintoja. Muutamia ryhmiä siirtyi myös muiden kumppaneiden toimintaan. Olemme iloisia, että kaikki käynnissä olleet ryhmät jatkuivat siirtymävaiheen jälkeen. Syksyn aikana saimme ”perinnöksi” 20 ryhmää Kylille kulttuuria –toiminnalta. STEA antoi luvan käyttää säästyneitä avustuksia loppuvuoden ajan lisähenkilön palkkaamiseksi ja siirtymävaiheen tueksi vastaan-ottamaan tulevat ryhmät, ryhmäläiset ja vapaaehtoiset.

Vapaaehtoistoiminta jäntevöityi vuoden aikana. Vapaaehtoisten aluetapaamiset, virkistyspäivä ja Kiitosjuhla saivat paljon osallistujia ja lämpimän vastaanoton. MuistiKummi-tuokioita pidettiin ja levitettiin näin ns. kansalaistaitoa muistisairauksia kohtaan. Maakunnan Muistiaktiivit kokoontuivat, seminaarit ja tapahtumat värittivät arkea. Muistiluotsin vakiintuneet toimintamuodot saivat rinnalleen myös ns. Omahoitovalmennus-mallin.

Muisti- ja ikäystävällinen Etelä-Pohjanmaa –hanke pääsi mukaan Talentian Hyvä käytäntö-kisaan ja voitti yleisöäänestyksen ja sai kunniamaininnan. Sen lisäksi hanke esittäytyi Haagissa Alankomaissa Euroopan Alzheimer-konferenssissa tuoden esiin muisti- ja ikäystävälliset taksimatkat saaden runsaasti hyväksyviä kommentteja ja synnyttäen keskusteluja. OmaSP-stadionilla pidetty Muisti- ja ikäystävällisen Etelä-Pohjanmaa –hankkeen seminaari oli uudenlaisen tapahtumaympäristön suhteen positiivinen kokemus, ei vähiten siksi, että illan pääpuhujana oli näyttelijä, ohjaaja Tom Pöysti. Hanke ei saanut avustusta tulevalle vuodelle, mutta siirtyvien avustusten turvin hanketyötä jatketaan vielä vuoden 2020 puolella.

Kylille kulttuuria -hankkeen runoryhmä Runosaappaat esiintyivät eri puolilla maakuntaa. Kortteleihin kulttuuria -hanke puolestaan sai ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden ajan kehittää taajamissa ja kaupunkien keskusta-alueilla toimintaansa ja tapahtumissa riitti kiitettävästi osallistujia. Seinäjoella kiertoajelu oppaiden johdolla sai tiedotusvälineissäkin eloa. Aseman Krannin toimitila on lunastanut paikkansa keskeisellä sijainnillaan yhdistyksen toimintaryhmien kokoontumispaikkana. OloKolo tilasta kuitenkin jouduttiin syksyllä luopumaan siihen tulleen yritystoiminnan vuoksi.

Vaikuttamistyö on ollut laajaa. Erilaiset järjestöjen yhteiset ja kuntasektorin kanssa kootut työryhmät ovat toimineet edelleen tänäkin vuonna. Muistisairaiden, omaisten ja omaishoitajien ja yleensä ikääntyvien asioiden eteenpäin vieminen sekä kolmannen sektorin toimijuuden esiin tuominen on ollut tähdellistä.

Keväällä 2019 WHO julkaisi 12-kohtaisen ohjeistuksen muistisairauksien riskien pienentämiseksi ja se toimi pohjana myös uudelle eduskunnalle lähteneessä kannanotossa. Asia huomioitiin hallitusohjelmassa. Tätä samaa ohjeistusta ja FINGERin tutkimustuloksia tuotiin esille myös STEAlle keväällä 2019 lähteneessä uuden hankkeen haussa. Juurrutus- ja yhteistyöhanke ”Muisti mukana menossa” sai myönteisen avustus-päätöksen ja yhdistyksemme hallinnoi sen. Kumppaneina tulevat olemaan Etelä-Pohjanmaan Diabetesyhdistys ry ja Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ry, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Aksila. Saimme hanketta tukevan lausunnon myös professori Miia Kivipellolta Tukholman Karoliinisesta Instituutista.

Vuoden aikana saimme testamenttilahjoituksen ja Anja Mäntylän rahaston hoitokunnan myöntämän lahjoituksen, jonka tuella voimme tulevana vuonna hankkia käyttöön tabletti-tietokoneita. Niiden peruskäyttöä voidaan opettaa ikäihmisille ja laitteiden hyötykäyttöä voidaan testata esim. kotiin vietävissä palveluissa.

Yhteistyöverkostomme muiden yhdistysten, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, kuntasektorin, oppilaitosten ja yritysten kanssa on laajaa.

 

Takaisin alkuun.

 

Projektit

1992–1995 Dementiapotilaiden kuntoutusohjaus-projekti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella (RAY)

1996–1999 Dementiayksiköiden hoidon laadun ja alueellisten muistikeskusten kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella (RAY) 1997–1998 Ikääntyneiden ja dementoituneiden ihmisten maalausryhmien kokoontumiset Seinänaapurikuntien alueella, osana laatuhanketta Leader II-rahoituksen turvin

2000–2003 Muistan kotini-projekti (RAY) 2002–2004 Verkot vahvaksi-projekti (RAY)

2004–2006 Son kaikki kotia päin kehittämishanke (RAY). Tavoitteena oli ylläpitää ja edistää ikäihmisten kotona selviytymistä, ehkäistä syrjäytymistä ja muistihäiriöiden kehittymistä. Projektin päätyttyä Ikäkeskushankkeessa luotu malli ennaltaehkäisevälletyölle siirtyi osaksi Seinäjoen kaupungin vanhuspalveluja.
 
2007-2010 Muista liikkua!
 
2008-2011 TunneElämää
 
2006-2012 MuistiLuotsi - hankekausi

2012-- Muistiluotsi-toiminta (Ak)
 
2015-2019 TOM - tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista-hanke
 
2012-2016 Kulttuurista muistoja -hanke
 
2016-2019 Kylille kulttuuria toiminta (Ak)

 

2017-2020 Muisti- ja ikäystävällinen Etelä-Pohjanmaa-hanke

 

2018-(2021) Kortteleihin kulttuuria / Elämänote osahanke

 

2020-(2022) Muisti mukana menossa -juurrutushanke, alkaa syksyllä -20


Takaisin alkuun.
 

Päivitys 27.5.2020
 


hibiscus