hibiscus Historiaa

Yhdistyksen nimenmuutokset

1987 perustetaan Seinäjoen seudun dementiayhdistys ry

2000 nimenmuutos Etelä-Pohjanmaan Muistihäiriö- ja dementiayhdistys ry

2009 nimenmuutos Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

 
Näiden alla lueteltujen tapahtumien lisäksi yhdistyksen toimijat ovat pitäneet lukemattomia luentoja, koulutuksia, olleet mukana retkillä ja tilaisuuksissa sekä järjestäneet erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Yhdistystoimijat ovat myös olleet monissa asiantuntijaryhmissä jäseninä, niin paikallis- kuin valtakunnan tasolla. Lukuisissa kirjoissa ja raporteissa on osuuksia, jotka ovat lähteneet toimijoiden kirjoituspöydiltä.

aika Yhdistyksen tapahtumissa viime vuosina on ollut vuosittain yhteensä n. 8 - 10.000 kävijää. He ovat ihmisiä, jotka käyvät ryhmissä, luennoilla, koulutuksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Mukavaa, että olemme pystyneet antamaan teille osallistumismahdollisuuksia!

 
Yhdistyksen merkkipaaluja:
 
1987 
Ylihoitaja Kaisu Rintala oli Oulussa koulutustilaisuudessa, missä dementiasta olivat puhumassa Ulla Eloniemi ja Antti Hervonen. Hän sai ”dementiaherätyksen”, josta puhui ystäviensä ja työtovereidensa kanssa. Ryhmä päätti perustaa dementiayhdistyksen ja perustavassa kokouksessa oli yli 200 innokasta hoitajaa ja omaista. Yhdistyksen perustamisen jälkeen aloitettiin omaistenryhmien kuukausittaiset kokoontumiset, tehtiin syysretki ja pidettiin pikkujoulu vuosittain. Toiminnat ovat säilyneet ja osoittaneet tarpeellisuutensa vuosien ajan.


1991
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittohallitus nimesi 16.9. kokouksessaan työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä dementian alueellinen hoito-ohjelma sairaanhoitopiirin alueelle. Hoito-ohjelman laadintaan sisältyi kuntakysely, jossa kartoitettiin mm. dementoituneiden tutkimuksista, hoito- ja palveluvaihtoehdoista ja lukumäärästä kunnissa. Hoito-ohjelmassa esitettiin suosituksia, joita olivat mm. henkilökunnan koulutus ja omaisten tukitoimien kehittäminen, tutkimus – ja hoitomuotojen kehittäminen ja dementianeuvonta. Työryhmän sihteeriksi tuli ylihoitaja Kaisu Rintala, joka oli silloin myös dementia-yhdistyksen puheenjohtaja. Ryhmän muina jäseninä olivat terveyskeskuksen ylilääkäri Mirjami Viitaniemi, lääninlääkäri Kimmo Pahkala, vanhainkodin johtaja Jarmo Kattelus, sosiaalijohtaja Marja-Liisa Nurmi, hallintoylilääkäri Raimo Yli-Uotila, neurologi Heikki Teirmaa, terveyskeskuslääkäri Juhani Aho ja psykiatri Tapani Sipilä. Heidän henkilökohtainen merki-tyksensä toimintojen kehittymiselle koko maakunnan alueella on ollut suuri.
Tuolloin toiminta-alueella oli toiminnassa yksi dementiakoti (Kurikan vanhainkodilla). Sosiaali- ja terveydenhuollon ja sitä korvaavien palveluiden käyttäjinä dementoituneita asiakkaita oli yht. 1.168 henkilöä.
Syksyllä haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta dementiapotilaiden kuntoutusohjaajan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvaa toimintaa varten. Hoito-ohjelman kyselystä saatu tieto oli yhtenä osa-alueena hakemuksen perusteluja.

1992
Kuntoutusohjaus-projekti alkoi 1.6. ja erikoissairaanhoitaja Minna Huhtamäki aloitti työn. Yhteistyötä tehtiin alusta asti sairaanhoitopiirin kanssa. Kuntoutusohjaaja työskenteli kuntoutustutkimusyksikössä. Lisäksi erikoissairaanhoidossa yhteistyötä tehtiin neurologian ja psykiatrian vastuualueiden kanssa. Kaisu Rintala osallistui Brysselin Kansainväliseen Alzheimer- konferenssiin.

1993
Keväällä tehtiin kysely kuntoutusohjausprojektin ensimmäisen toimintavuoden aikana asiakkaina olleiden dementiapotilaiden omaisille. Kyselyn vastaukset antoivat suuntaa projektin tapahtumille. Puheenjohtaja Kaisu Rintala sai Alzheimer säätiön tunnustuspalkinnon huhtikuussa.Syksyllä käynnistettiin päivätoiminta muistihäiriö- ja dementiapotilaille. Tilat saatiin seurakunnalta ja ryhmä kokoontui kerran viikossa kolmen tunnin ajan kerrallaan. Lokakuussa pidettiin kuntien yhdyshenkilöille ensimmäinen koulutustilaisuus. Tavoitteena oli saada paikallistason osaajat dementianeuvojiksi kunnassa. Yhdyshenkilöt ovatkin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja heitä on ollut alusta asti n. 70–80 maakunnan alueella.
Virkistysviikonloppuja pidettiin kylpylässä omaisille yhdistyksen omana toimintana ja hallituksen jäsenet ja projektityöntekijä olivat kurssin ohjaajina. Minna Huhtamäki osallistui Toronton Kansainväliseen Alzheimer- konferenssiin.

1994
Päivätoiminta yhdistyksen omana toimintana ja yhden ihmisen kontolla oli haavoittuva tapa toimia. Neuvottelujen jälkeen päivätoiminta sai pysyvän paikan Seinäjoen kaupungin Myllyrannan vanhusten palvelukeskuksessa, jossa se toimi yhtenä päivänä viikossa koko päivän ajan. Myöhemmin päivätoiminta on saanut omat tilat Simunanrannan palvelukeskuksen Lähdekodilta, jossa päivätoimintaa on arkisin. Yksikössä on ollut myös muistipotilaiden lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa. Myös presidentti Tarja Halonen on tutustunut kodin toimintaan.
Virkistysviikonloppujen saatua positiivisen vastaanoton, v. – 94 saatiin alueelle ensimmäinen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n omaisten kurssiviikko, joiden pitämistä on jatkettu yhden tai useamman kurssin vuosivauhdilla.

1995
Kuntoutusohjaus-projektista tehtiin kysely omaisille, hoitajille ja lääkäreille. Yhteenveto on ilmestynyt Alzheimer-keskusliiton dementianeuvontaa käsittelevässä raportissa. Havaintojen pohjalta lähdettiin hakemaan avustusta RAY:ltä uutta projektia varten. Dementiayksiköiden hoidon laadun ja alueellisten muistikeskusten kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sai-raanhoitopiirin alueella saikin rahoituksen vv. 1996–1999.

1996
Kuntoutusohjauksessa aloitettiin yhteistyö Alzheimer-keskusliiton ja keskussairaalan neurologian klinikan kanssa. Kuntoutusohjaaja siirtyi neurologian poliklinikan työntekijäksi. Kuntoutusohjaajana aloitti Minna Huhtamäki-Kuoppala, joka siirtyi 1.4. uuteen RAY:n myöntämän avustuksen turvin yhdistyksessä käynnistyneeseen laatu-projektiin. Kuntoutusohjaajana jatkoi erikoissairaanhoitaja Sirpa Aaltonen. Keväällä pidettiin kuntien edustajille ensimmäinen idea-seminaari viikonloppu, jossa pohdittiin alueen dementiahoidon nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Lisäksi ohjelmaan kuului luentoja.

1997
Kuntoutusohjaus siirtyi kokonaan sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi neurologian muisti-poliklinikalle. Työssä aloitti sosiaaliohjaaja Marja-Liisa Rantala. Lokakuussa alkoi vuoden kestävä EU:n Leader II-rahalla toteutettu projekti, jossa ikääntyneiden ja dementoituneiden ihmisten maalausryhmät kokoontuivat Seinänaapurikuntien alueella taidemaalari Vaula Sippolan johdolla. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat 30 ihmisen joukolla Helsingin Kansainväliseen Alzheimer-konferenssiin.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes myönsi vuoden 1997 tutkimus- ja kehittämispalkinnon Minna Huhtamäki-Kuoppalalle. Se luovutettiin Terve-Sos-tapahtumassa Vaasassa.

1998
Maalausryhmiin liittyen tehtiin kysely toimintaan osallistuneille ja heidän omaisilleen ja hoitajilleen. Pidettiin toinen idea-seminaari viikonloppu kuntien edustajille.
1.1.1998 aloitti ensimmäinen terveyskeskuksen oma dementianeuvoja Seinäjoella. Terveydenhoitaja Liisa Ojala teki neuvontatyötä yhden päivän viikossa.

1999
Ensimmäiset alueelliset muistikeskukset aloittivat toimintansa 1.1.1999. Laatu-projekti päättyi ja sen loppuraportti ilmestyi Alzheimer-keskusliiton julkaisusarjassa. Raportointiin liittyen selvitettiin kuntien nykytilanne (mm. dementiapotilaille suunnitellut palvelut nyt ja tulevaisuudessa).
Jalasjärvelle nimettiin dementiahoidon laatuvastaavaksi Terttu Mustalammi. Jätettiin hakemus RAY:lle kotihoidon tehostetun tuen – projektista.
Seinäjoen terveyskeskuksessa aloitettiin lääkinnällisenä kuntoutuksena dementoituneiden kuntoutuskurssit ja ensitietopäivät. Alahärmässä aloitettiin dementianeuvolan toiminta yhteistyössä kunnan kanssa, johon alkusysäyksen antoi Lions Club Alahärmän antama 5.000 mk:n apuraha omaisten tukemiseen ja yhdistystoiminnalle.

2000
Muistan kotini -projekti alkoi ja geronomi Maija Välimäki tuli työntekijäksi. Kesällä saatiin yhteistyössä Seinäjoen terveyskeskuksen kotisairaanhoidon kanssa ”virkistyshoitaja” työllistämistuella. Toinen perhetyöntekijä tuli mukaan syksyllä 2000 yhteistyössä kaupungin kanssa.
Dementianeuvolatoiminta laajeni kattamaan koko Härmänmaan seutukunnan (Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Lapua, Ylihärmä). Lapuan kaupunki antoi apurahan keväällä dementianeuvolaa varten (5.000 mk). Syyskuussa myös Ylihärmän Lionsit antoivat avustusta 4.000 mk toiminnan käynnistämiseksi Ylihärmässä. Kauhavan terveyskuntayhtymä tuki toimintaa myös, ja jo alkuvuodesta 2001 toiminta laajeni Kauhavan ja Kortesjärven alueelle. Geronomi Maija Välimäki aloitti työn muistineuvoiloissa.

2001
Muistan kotini –projekti jatkui. Hankeavustuksen ja kuntaosuuksien turvin jo aloitettu dementianeuvolatoiminta jatkui ja kokeilu näytti tarpeen toimintaan.
Sairaanhoitaja Minna Länsisaari tuli töihin. Samalla käynnistyi työikäisenä sairastuneiden ryhmä, kotihoidon tukeminen monin tavoin ja aloitettiin puhumaan kuntouttavasta hoitotyöstä muistisairaiden parissa.
Yhdistys palkkasi edelleen virikehoitajia, joita oli kaksi henkilöä. Heidän tehtävänään oli tehdä kotihoidon tukemista. Työntekijöiden palkkaukseen saatiin työllistämistuki.

2002
Verkot vahvaksi muistineuvolan kehittämisprojekti käynnistyi. Koska Maija Välimäki siirtyi siihen, tuli töihin geronomi Taija Puumala Muistan kotini –hankkeeseen.
Uuden projektin toiminta-alueella, lähes koko maakunnassa, toteutettiin kuntien ja terveyskeskusten kanssa yhdessä dementianeuvola–, sittemmin muistineuvolatoimintaa.
Alajärven dementiakeskus Kaupinkartano teki yhdistyksen kanssa paljon yhteistyötä johtaja Helena Peltosen johdolla ja kehittyi alueelliseksi osaamiskeskukseksi. Myös muistihoitaja Päivi Joensuu aloitti työnsä Alajärvellä.

2003
Hanketoiminta jatkui edelleen. Seinäjoen terveyskeskuksen oma muistihoitaja, Kuusiokuntien kuntien omat yhdyshenkilöt ja muistihoitajat turvasivat tiedon ja tuen saantia. Yhteistyötä tehtiin laajasi kuntien ja yhdistyksen kanssa.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä julkaistiin raporttien sarjassa päivitetty alueellinen hoito-ohjelma muistisairaiden tutkimuksen ja hoidon ohjenuoraksi. Sen laati kuntoutusohjaaja Marja-Liisa Rantala.

 
2004
Muistan kotini -hanke loppui ja Ikäkeskus-hanke alkoi. Ikäkeskuksessa oli tarkoitus mallintaa ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja saada näin ennakointitietoa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle, järjestää ryhmätoimintoja, palveluohjausta ja –neuvontaa, sekä järjestää muistihoitajan työ Seinäjoelle. Työssä aloittivat projektipäällikkönä terveydenhoitaja Jaakko Kontturi, sairaanhoitaja Minna Länsisaari, geronomi Sirpa Paukku ja terveydenhoitaja Liisa Ojala. Hanke oli yhdistyksen, Seinäjoen kaupungin, Ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen Seudun terveysyhtymän yhteishanke ja sen hallinnoi yhdistyksemme. 
Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n Eeva-hanke alkoi ja jatkui vuoteen 2006 saakka. Hankkeen aikana sovellettiin yritysten kehittämiä teknisiä turvaratkaisuja dementoituneen arkeen. Myös palveluyrityksillä oli mahdollisuus olla syntyvän turvaverkon osapalvelujen tuottajina mallin laajentuessa muihinkin asiakasryhmiin. Yksilöllinen turvaverkko koostui turvatekniikan tukemana dementoituneen omaisista ja läheisistä, muista lähiympäristön ihmisistä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, palveluyrittäjistä ja järjestöjen toimijoista. Kyläyhteisöstä tuli myös luonteva osa turvaverkkoa. Nämä eri tahot yhdistettiin tekemään koordinoitua yhteistyötä asiakkaan arjessa. Yhdistyksen rooli oli mm. tehdä asiakkaille muistitestit ja antaa neuvontaa.


2005
Jatkorahoitusta tai kunta-avustuksia ei saatu enää muistineuvolatoimintaan, joten muistineuvolat siirtyivät yhdistyksen palvelutuotannoksi, ts. ne piti tuotteistaa, markkinoida ja myydä. Palvelua ostivat monet maakunnan kunnat tai terveyskeskukset ja työssä jatkoi Maija Välimäki. Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Laine ja Alzheimer keskusliiton irlantilaiset vieraat kävivät tutustumassa Ikäkeskukseen ja yhdistyksen toimintaan.
Yhdistys sai STKL:n vapaaehtoistyön palkinnon.

2006
Muistiluotsi – alueellinen asiantuntija- ja tukikeskushanke alkoi. Erikoissairaanhoitaja Minna Huhtamäki-Kuoppala ja geronomi Heli Ridanpää aloittivat työn. Myöhemmin työryhmä täydentyi geronomi Sirpa Niemen työpanoksella.
Minna Länsisaaren tilalle töihin Ikäkeskukseen tuli sairaanhoitaja Leena Huhtala ja Liisa Ojalan tilalle tuli terveydenhoitaja Marja-Leena Kurhela.
Projektipäällikkö Jaakko Kontturi esitteli Ikäkeskus-hanketta Euroopan Alzheimer-konferenssissa Pariisissa. Delegaatioon kuuluivat myös yhdistyksen puheenjohtaja Maija Välimäki, vanhustyön päällikkö, yhdistyksen varapuheenjohtaja Anneli Saarinen ja projektityöntekijä Sirpa Paukku.
Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n Kotipesä-hanke alkoi ja jatkui vuoteen 2007. Hankkeessa opastettiin kuntien henkilökuntaa, palveluyrityksiä ja teknologiayrityksiä ymmärtämään dementoituvan elämää kotona ja kehittämään ja soveltamaan teknologiaa inhimillisesti kotona asuvan elämään. Yhdistyksen rooli oli mm. tehdä asiakkaille muistitestit ja antaa neuvontaa.
Rahoittajamme Raha-automaattiyhdistyksen lehteen tehtiin Muistiluotsista artikkeli. Samoin ns. Aamu-TV:n sarjaan vapaaehtoistoimijoista, tehtiin dokumentti Muistiluotsista ja työikäisten vertaisryhmämme toimintatuokiosta Ikäkeskuksessa.

2007
Ikäkeskus siirtyi Seinäjoen kaupungin toiminnaksi. Muistiluotsi täydentyi erikoissairaanhoitaja, sosionomi Marja Saarimaan työpanoksella ja toiminta paikallistui enemmän Kuusiokuntien ja Järviseudun alueelle.
Muista liikkua! – hanke alkoi. Kannustus elämänaikaiseen liikuntaan, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ergonomiaan alkoi, kun sairaanhoitaja Leena Huhtala ja fysioterapeutti Teija Matalamäki aloittivat hankkeessa. Myöhemmin Teijan tilalle tuli fysioterapeutti, TtK Johanna Ekola. Toimistotiloja vuokrattiin työntekijämäärän lisäksi Härmän Palvelukeskuksesta Seinäjoen Ikäkeskuksen lisäksi.

2008
Hankkeet jatkuivat. Uusi hanke TunneElämää alkoi. Masennus ja muisti -pääteemanaan Marja Saarimaa siirtyi Muistiluotsista tämän hankkeen työntekijäksi. Yhdistyksestä Minna Huhtamäki-Kuoppala, Heli Ridanpää ja Marja Saarimaa olivat Euroopan Alzheimer-konferenssissa Oslossa.Muistiluotsissa Sirpa Niemen jälkeen Muistiluotsiin tuli työhön sosionomi Satu Skinnari.
Härmän Kuntokeskuksen Anssin Jussin Areenalla järjestettiin Muista liikkua!-, Kepeät kintut- ja Aijjoos-henkkeiden kanssa yhteinen Apuvälinepäivä. Messuille osallistui n. 1.500 osallistujaa. Näytteilleasettajia oli 60.
Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskuksen Kulkurin valssi –hanke alkoi. Hankkeessa oli tarkoitus ehkäistä ja turvata muistisairaan vaeltelu ja kotihoito tekniikan turvin. Yhdistyksen rooli oli mm. tehdä asiakkaille muistitestit ja antaa neuvontaa.

2009
Jalasjärven alaosasto Virkistysportti syntyi. Leena Huhtala ja Satu Skinnari vaihtoivat työyhteisöä. Satu Skinnarin tilalla Muistiluotsissa aloitti sairaanhoitaja Sisko Moilanen ja toiminta paikallistui nyt enemmän myös Suupohjan alueelle. Kauhajoelle syntyi aluetoimisto Seinäjoen ja Kauhavan toimistojen rinnalle. Vuodenvaihteessa yhdistyksen toimisto siirtyi Järjestötalolle, koska Ikäkeskuksen tilat eivät enää riittäneet sekä Ikäkeskuksen että yhdistyksen toimintaan. Työikäisten ja omaisten ryhmät kuitenkin jatkoivat toimintaansa Ikäkeskuksessa.

2010
Muista liikkua! -hanketyössä henkilötyötä lisättiin geronomi Maija Välimäen työpanoksella. Myös TunneElämää-hankkeessa panostettiin lisätyövoimaan. Näiden resurssilisäysten kautta on pystytty kokeilemaan ns. varhaisen puuttumisen mallia, Senioripysäkkitoimintaa sekä tekemään omaishoitajien voimavarakartoitusten kokeilut Evijärvellä ja Lappajärvellä. Näistä kartoituksista saimme projektin yhteenvedon geronomiksi valmistuneelta Mikko Koivulalta Seinäjoen Ammattikorkeakoululta. Sosionomi Piia Hautala tuli mukaan työryhmään TunneElämää-hankkeeseen marraskuussa. Sosionomi Marja Saarimaa vaihtoi työyhteisöä vuodenvaihteessa.
Kuntoutusvastaavien verkosto on saatettu matkaan ja kaikissa alueen terveyskeskuksissa on omat muistisairaiden asioihin erikoistuneet kuntoutusalan ammattilaiset. Syksyllä virkistettiin jäsenistöä ja yleisöä trubaduuri Lasse Hyytisen konserteilla.
Lokakuussa oli myös Muista liikkua! -hankkeen päätösseminaari.
Loka-marraskuussa yhdistykselä oli jälleen edessä muuttoja; Seinäjoen toimisto muutti  1.10. Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ry:n toimiston katon alle ja Kauhavan toimisto osoitteeseen Päämajantie 10, Ylihärmä.
Joulukuussa sosiaali- ja terveysministerio nimesi työryhmän valmistelemaan Kansallista muistiohjelmaa ja edhotusta sen toimeenpanoksi. Etelä-Pohjanmaalta on työryhmään nimetty kaksi edustajaa: Jaakko Kontturi / Seinäjoen kaupungin ja Minna Huhtamäki-Kuoppala / Muistiliitto ry:n edustajiksi.

 
2011
Muistiluotsi-toiminta
jatkui ja työryhmä täydentyi ft, TtM Johanna Ekolan ja TunneElämää-hanke sairaanhoitaja Leena Huhtalan työpanoksella. Monenlaiset ryhmät, muistikahvilat ja kokoukset täyttivät työntekijöiden päivät. Lisäksi laadittiin Seinäjoen ja Ky Kaksineuvoisen alueiden ikäohjelmia, Kansallista muistiohjelmaa ja tehtiin yhteistyötä monien muiden hankkeiden kanssa.
Helmikuussa oleimme mukana Food & Life -messuilla Seinäjoki Areenalla ja muistiasiamme huomioitiin mm. Iltalehden terveys- ja hyvinvointi-numerossa. Muistisairautta sairastavat ja omaishoitajat kertoivat arjestaan useissa lehdissä.
Etelä-Pohjanmaan Urheiluveteraanien kanssa pidettiin yhteinen Liikuntapäivä 21.5. Seinäjoen Keskusurheilukentällä keväisessä tuulessa.
TunneElämää-hankkeen päätösseminaari pidettiin Alajärvellä ja se tavoitti lähes 100 osallistujaa.
Joulukuussa saimme tiedot RAY:n avustusehdotuksesta ja iloitsimme tiedosta, jonka mukaan Muistiluotsille ehdotetaan v. 2012 avustusta 190.000 € ja uudelle Kulttuurista muistoja -hankkeelle 56.000 €. Uusi hanke aloitetaan elokuussa -12. Sen lisäksi yhteistyöhankkeemme Suomen Dementiayhdistys ry:n kanssa sai myönteisen ehdotuksen.

2012
Yhdistyksen historian ensimmäinen RAY:n Ak-rahoitteinen hanke, Etelä-Pohjanmaan Muistiluotsin asiantuntija- ja tukikeskustoiminta, käynnistyi. Toiminnasta vastaavana työskentelee E-P:n Muistiluotsin aluejohtaja, esh Minna Huhtamäki-Kuoppala. Toiminnan kuntoutussuunnittelijana on ft, TtM Johanna Ekola ja muistineuvojana sh (sis.-kir.) Leena Huhtala. Sen lisäksi käynnistyi Kulttuurista muistoja-hanke, jossa aloitivat työnsä projektipäällikkö geronomi (AMK) Sirpa Jussila ja projektityöntekijä, teatteri-ilmaisun ohjaana Katja Kujala. Keväällä 2012 käynnistyi myös yhteistyöhanke Suomen Dementiayhdistys ry:n kanssa. Seksuaalinen hyvinvointi etenevissä muistisairauksissa -projektiin siirtyi palveluvastaavamme, geronomi (AMK) Heli Ridanpää. Hankevastaavana on Eine Korhonen. 1.6. alkaen yhdistyksen kehittämispäällikön paikalle nimettin palveluvastaavana toiminut geronomi (AMK) Maija Välimäki.
Yhdistyksen toimistot asettuivat loppuvuodesta kolmeen paikkaan: Seinäjoelle Törnävän alueelle Sairaalamuseo-rakennuksen pohjakerrokseen, Lapualla Dallasin Liikekeskukseen ja Ylihärmässä Likkekeskus Härmän Seppään.

 
2013
Yhdistyksen kevätkokouksessa luovutettiin Muistiliiton ansiomerkit ja kunniakirjat taloudenhoitaja Riitta Prustille, kehittämispäällikkö Maija Välimäelle ja E-P:n Muistiluotsin aluejohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppalalle. Keväällä Minna Huhtamäki-Kuoppala sai myös Sairanhoitajaliiton myöntämän Kyllikki Pohjala -tunnustusapurahan muistityön kehittämisestä.
Kulttuurista muistoja -hankkeessa tapahtui henkilövaihdoksia, kun hanketylntekijä Katja Kujala valittiin jatkamaan hankkeen projektipäällikönä Sirpa Jussilan siirryttyä toisiin työtehtäviin. Projektityöntekijäksi valittiin Manar Ameli, joka on koulutukseltaan muotoilija (AMK) ja hänen erityisosaamisalueensa on palvelumuotoilu.
Yhdistyksen toiminnoissa piipahti ryhmänohjaajan työtehtävissä myös Outi Riihimäki
Muistiluotsi-toiminta vakiintui ja toimintamuodot selkeytyivät ja Kulttuurista muistoja-hankkeen toiminnat olivat runsaat. Toiminnat ja hankkeet esittäytyivät monipuolisesti. 
Yhdistyksen hallituksen jäsenet Satu Rajamäki ja Merja Riikonen olivat myös Maltan Alzhmeri Europen konferenssissa kertomassa paikallisesta toiminnasta ja hakemassa uusia ideoita arjen työhön.
Muistiviikon teema VÄLITÄ! nousi ajankohtaiseksi meidänkin alueellamme. Isoin tapahtumamme oli Välitä-kävelytapahtuma, joka jalkautui Kauhajoelle Punaisen Tuvan ja Sanssinkartanon ympäristöön. Osallistujia oli kaikkiaan satoja (350-400). Tilaisuudessa kuultiin niin kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipastin, hiihtäjälegenda Juha Miedon kuin projektipäällikkö Merja Riikosen puheenvuorot.

 
2014
Alkuvuodesta Maija Välimäki siirtyi toisiin tehtäviin. Palvelutuotannossa jatkuivat edelleen muistineuvolatoiminnan palvelut Ky Kaksineuvoisen alueella. Outi Riihimäki oli jälleen töissä ryhmänohjaajana ja Muistiluotsi ja Kulttuurista muistoja -hankkeet jatkuivat suunnitellusti. Maaliskuussa julkaistiin Kulttuurista muistoja-hankkeen esittelyvideo YouTubessa ja se sai iloisen vastaanoton.

Keväällä Kulttuurista muistoja-hankkeen Kylille kulttuuria -toimintamalli sai TERVE-SOS-palkinnon (jaettu 1. sija). Samainen malli tavoittelee syksyllä finalistien joukossa Innopalkintoa 2014. 
Hankkeen kautta toteutettiin kirjoituskilpailu, jonka aineistoa käytetään mm. äänikirjan valmistamiseen.
14.11. oli Teatteri Lapuan ja Kulttuurista muistoja-hankkeen yhteistuotantona toteutetun Kvartetti-näytelmän ensi-ilta. Esityskausi jatkuu helmikuulle 2015.
Syksyllä saimme Muistiluotsin Muistikahvila Jurvalaiseen tapaan -toimintamallille Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto Valli ry:n Etsivä mieli-hankkeen ryhmämenetelmäkisassa 4. palkinnon. 
Lisäksi saimme olla mukana järjestämässä 1.12. Muistiliiton kanssa Lapualla Vanhassa Paukussa sairastuneiden ja omaisten seminaaria teemalla "Kulttuuri kuuluu kaikille". 
Kaarina Isosomppi ja Minna Huhtamäki-Kuoppala osallistuivat Euroopan Alzheimer-konferenssiin Skotlannin Glasgowissa. 
Ensimmäiset MuistiKaVeRit koulutettiin ja Kokemusasiantuntija-koulutukseen osallistui myös yhdistyksemme edustaja.

 
2015
E-P:n Muistiluotsi ja Kulttuurista muistoja -hanke saivat rinnalleen syksyllä TOM-hankkeen, missä paneudutaan antamaan tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista. Hankeessa alottivat työt fysioterapeutti (YAMK) Anu Sorvisto ja geronoi Niina Lehto. Kulttuurista muistoja-hankkeessa tehtiin esim. toimintaryhmien juurrutustyötä ja näin mm. nuorisoseuroille jäi toimimaan ikäihmisten kulttuuripainotteiset ryhmät.
Kun hanke ja Oulun Seudun Muistiyhdistyksen Vielä virtaa-hanke saivat MIKE- Muistisairaan Ihmisen Koetun Elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työvälineen valmiiksi, sitä käytiin esittelemässä eri puolilla maatamme.
MIKE oli ehdolla Vuoden Terveysteko-palkinnon saajaksi ja saikin kunniamaininnan, jonka kävivät Oulun kollegat pokkaamassa.
Lahjoita lukuhetki yhdisti kirjastot ja hoivakodit ja toiminamalli oli myös ehdolla palkinnan kohteeksi Innokylässä. Toimintamalli on otettu laajasti käyttöön. Kun vielä Kylille kulttuuria -toiminamalli juurtui hyvin alueelle ja malli koettiin toimivaksi ja edulliseksi tavaksi tavoittaa ikäihmisiä matalan kynnyksen periaatteella kulttuurisen hyvinvointityön ääreen, RAY mahdollisti toiminnan jatkumisen antamalla sille jatkoon Ak-avustuksen, mistä KIITOS!

 
2016
MIKE tavoitteli vuoden TERVE-SOS-palkintoa.Keväällä Kulttuurista muistoja-hanke päättyi ja Kylille kulttuuria-toiminta (Ak) aloitettiin. Toden teolla vauhtiin päästiin syksyllä 2016 kun töihin tulivat sairaanhoitaja, terveystieteiden opsikelija Virve Rinne ja lähihoitaja Outi Riihimäki. Muistiluotsi jatkoi toimintaansa kolmen työntekijän voimin (Ekola, Huhtala, Huhtamäki-Kuoppala) ja maakunnallinen muistityö näkyi laajasti: erilaiset tempaukset ja tapahtumat sävytivät arkea, joka täyttyi mm. ryhmätoiminnoista, neuvonnasta ja vaikuttamistyöstä. Muistiluotsilaiset olivat mukana myös Kärkihanke-hankemusten tekemisessä.
TOM-valmennukset saivat sisältönsä ja malli kuvattiin myös INNO-kylään. Loppuvuodesta hanke lähti tehostetusti jalkautumaan toimintaalueelle. Se kiinnostaa myös toiminta-alueen ulkopuolella, sillä kehitysvammisten muistisairauksista olevaa tietoa ja asian esillenostoa on ollut maassamme vielä melko vähän.
Yhdistys on ollut Kärkihanke-työssä mukana, mutta myös kumppanina 
yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa anomassa MUISTIKKO-hankkeelle Akatemiarahoitusta. Tutkimusjohtaja on prof. Miia Kivipelto ja alueellamme tutkimusta johtaa TtT, dos. Jenni Kulmala. Jenni, kuten myös syksyllä ikähmisten ja kotihoidon ja omaishoidon vahvistamisen muutosagentiksi E-P:n Soteen valittu Anneli Saarinen ovat hallituksemme jäseniä. SOTE MAKU johtoryhmään on valittu puolestaan yhdistyksen puheenjohtaja Paula Sihto.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus onkin värittänyt arkea. Sen parissa työ jatkuu.
FM, tutkija Merja Riikonen on toiminut edelleen Muistiliiton hallituksessa.

 

 

 
Päättyneet projektit

1992–1995 Dementiapotilaiden kuntoutusohjaus-projekti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella (RAY)

1996–1999 Dementiayksiköiden hoidon laadun ja alueellisten muistikeskusten kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella (RAY) 1997–1998 Ikääntyneiden ja dementoituneiden ihmisten maalausryhmien kokoontumiset Seinänaapurikuntien alueella, osana laatuhanketta Leader II-rahoituksen turvin

2000–2003 Muistan kotini-projekti (RAY) 2002–2004 Verkot vahvaksi-projekti (RAY)

2004–2006 Son kaikki kotia päin kehittämishanke (RAY). Tavoitteena oli ylläpitää ja edistää ikäihmisten kotona selviytymistä, ehkäistä syrjäytymistä ja muistihäiriöiden kehittymistä. Projektin päätyttyä Ikäkeskushankkeessa luotu malli ennaltaehkäisevälletyölle siirtyi osaksi Seinäjoen kaupungin vanhuspalveluja.

 
2007-2010 Muista liikkua!
 
2008-2011 TunneElämää
 
2006-2012 MuistiLuotsi - hankekausi

 
2012- Muistiluotsi-toiminta (Ak)
 
2015-(2018) TOM - tietoa omaisille ja kehitysvammaisille muistisairauksista-hanke
 
2012-3/2016 Kulttuurista muistoja -hanke
 
2016- Kylille kulttuuria toiminta (Ak)

 
Takaisin alkuun.
 
 


hibiscus