hibiscus Oikeuksista ja sosiaaliturvasta

Päivitetty 24.10.17
Muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa oikeusopas

Erityisasiantuntija Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja alueohjaaja Henna Nikumaa Muistiliitto ry:stä ovat toimittaneet oikeusoppaan erityisesti muistisairaiden ja omaisten tarpeisiin. Oppaaseen tästä.

avain ovessa
Jo v. 1994 yhdysvaltalaiset Virginia Bell ja David Troxel esittivät muistisairaiden oikeuksia koskevan suosituksen, jonka myös kansainvälinen Alzheimerjärjestö julkaisi. Nämä 12 periaatetta on tarkoitettu jokaisen muistisairaan ja hänen läheisensä sekä ammattihenkilöstön elämässä ja toiminnassa huomioon otettaviksi. Tavoitteena on, että muistisairaiden ihmisten asema yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä toteutuisi ja hoito olisi laadultaan hyvää.  

Suosituksen mukaan jokaisella muistisairaalla on oikeus:
1. saada tietää, mikä sairaus aiheuttaa hänelle dementiaoireen,
2. saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa sairauteensa,
3. säilyttää toimintakykynsä suunnitelmallisen ja yksilöllisen avun turvin niin pitkään kuin mahdollista,
4. tulla kohdelluksi aikuisena,
5. tuntea, että hänet otetaan vakavasti,
6. olla ilman rauhoittavaa lääkitystä aina, kun se vain on mahdollista,
7. asua tutussa, turvallisessa ympäristössä, jossa hänen erityistarpeensa otetaan huomioon,
8. olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänkulkunsa ja tottumuksensa,
9. käydä säännöllisesti kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolella,
10. saada ohjausta mielekkääseen, aikuisen minä-kuvaa tukevaan toimintaan joka päivä,
11. kosketukseen: halauksiin, hellyyteen ja toisen ihmisen läheisyyteen,
12. hoitoon, jota toteuttaa ammattitaitoinen, muistisairaan ihmisen hoitoon perehtynyt henkilökunta.

 

 

 

Hoitotahto - linkki
 
Muistiliitto - Hoitotahto
 
Hoitotahto on ihmisen oman tahdon ilmaisu hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin esim. tajuttomuuden, vanhuudenheikkouden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita oman hoitonsa suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä.
Toiveet voivat koskea muitakin hoitoon ja huolenpitoon liittyviä asioita kuin vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia kysymyksiä. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö, esim. omainen tai läheinen tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta.
 
Hoitotestamentti on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Hoitotestamentissa määritellään ne tilanteet, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista. Hoitotestamentin allekirjoittavat hoitotestamentin tekijän lisäksi kaksi samanaikaisesti läsnä olevaa todistajaa.

Edunvalvontavaltuutus - linkki
 
Edunvalvontavaltuutusta koskeva laki tuli voimaan 1.11.2007. Edunvalvontavaltuutuksella yksilö valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden tai henkisen toiminnan häiriintymisen vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan itse. Hän voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa asioissa että henkilöään koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi terveydenhoidossa.
 
Maistraatti -Edunvalvontavaltuutus
 
Muistiliitto - Edunvalvontavaltuutus
 
Edunvalvonnasta - linkki


hibiscus